Viljely

Saskatoonin viljely ammattimaisessa viljelyssä ja kotipuutarhoissa on Suomessa verraten nuorta. Saskatoon on mielenkiintoinen ja haasteellinen kasvi, joka on tullut suomalaiseen viljelyyn 1990-luvun puolivälissä. Saskatoon on kiitollinen viljeltävä: vauhtiin päästyään se kasvaa ja antaa satoa vuodesta toiseen, ei ole altis kasvitaudeille mutta saattaa olla sorkkaeläinten suosikki ja räkättirastaat suorastaan rakastavat sen marjoja. Suomen pakkastalvia saskatoon oikeastaan kaipaa, onhan se alun perin kotoisin Pohjois-Amerikan preerioilta.

Img 3409
Saskatoon3

•  Saskatoonin taimilla on suuri merkitys. Siemenlisätty taimiaines ei ole tasalaatuista eivätkä lajikeominaisuudet välttämättä siirry uuteen taimeen muuttumattomina. Mikrolisäys lienee taloudellisin vaihtoehto puhuttaessa suurista määristä. Kotipuutarhaviljelijän kannattaa hankkia taimensa vain luotettavilta taimimyyjiltä, jotka osaavat selvittää taimien alkuperän ja lisäämistavan.

•  Viljelyn alkuvaihe on erittäin pääomavaltaista, sillä marjoja pensas alkaa tuottaa vasta kolmen neljän vuoden ikäisenä.

•  Maksimisatoa voidaan odottaa kun kasvusto on 12–15 vuotta vanha.

•  Oikeinhoidetun kasvuston sadontuottokyky säilyy ulkomaisten tutkimusten mukaan pitkään, jopa puoli vuosisataa.

 •  Tärkeää saskatoonpensaita ostettaessa on, että taimella on lajikenimi. Me käytämme nykyisin vain DNA-varmennetttuja taimia. Koristepensaana viljeltävän marjatuomipihlajan marjat ovat toki syötäviä mutta niiden maulla ei ole mitään tekemistä saskatoonin marjojen maun kanssa. Taimien hankinnassa on syytä kääntyä luotettavien taimimyymälöiden puoleen.

Viljelytekniikka

 •  Saskatoonin viljelyyn sopiva alue on loiva rinne. Saskatoon ei kestä seisovaa vettä.

•  Parhaiten viljelyyn soveltuu hikevä maalaji, jossa kosteus säilyy tasaisena. Kasvupaikka on syytä valita ja kunnostaa huolellisesti.

 •  Kyse on huomattavasta taloudellisesta investoinnista pitkälle aikavälille. Merkittävät tuotot alkavat vasta 4-6 vuoden kuluttua.

•  Saskatoonin taimet istutetaan viljelmällämme peruslannoitettuun harjuun, joka on katettu muovilla tai katekankaalla.

•  Alusta lähtien tarvitaan keinokastelujärjestelmä, mutta kastelussa on oltava varovainen. Tihkukastelu saattaa olla hyvä vaihtoehto päältä kastelulle.

•  Lannoituksessa saskatoon on mustaherukan kaltainen. Preerian kasvina se pitää kivennäismaista. Typen suhteen tulee olla varovainen ja kalkituksesta on muistettava huolehtia. Maanäytteiden tulokset luovat hyvän pohjan.

•  Viljelmää perustettaessa on oltava mietittynä miten sato korjataan: käsin vai koneellisesti. Poimintakone vaatii riittävän tilan rivien välissä ja päisteissä.

•  Viljelmällämme riviväli on 4 metriä ja taimiväli riveissä noin 1 metri. Hehtaarille mahtuu noin 2500 tainta istutettuina katettuihin riveihin.

•  Paljasjuuriset taimet istutetaan taimien ollessa lepotilassa; aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan.

•  Rivinväleihin voi kylvää nurmen, jonka hoitaminen onnistuu erilaisilla leikkureilla.

Lajikkeet

Lajikevalinta on keskeinen tekijä. Kysymys on marjojen mausta, lajikkeen sadontuottokyvystä ja pensaan kasvutavasta.

Lajikkeiden väliset marjojen makuerot ovat huomattavia samoin kuin myös marjojen koko.

Linnan Marjatilalla lajikkeina ovat Northline, Smoky ja Thiessen. Niiden kasvulliset erot ovat meillä silmiinpistävät. Northline-lajikkeen kasvu on erittäin tasaista ja ripeää. Pystykasvuisen pensaan hoitotoimet sujuvat erinomaisesti. Northline on runsassatoinen lajike. 

Päälajikkeemme Northlinen makua yleisesti pidetään erittäin hyvänä.

Northline on päälajike uusistutuksilla myös Kanadassa.

Smokyn kasvuunlähtö on ollut epätasaista eikä se ole meillä yhtä pystykasvuinen kuin Northline. 


 

Selaimesi on vanhentunut!

Lataa ajantasainen selain nähdäksesi tämän sivun oikein. Päivitä selaimeni nyt

×